Positiivinen osaamisen johtaminen ja työn tuunaaminen

Esimiehen vaativa rooli on johtaa tavoitteellisesti ja positiivisesti henkilöstönsä osaamista erityisesti muutostilanteissa; tukea olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämistä, uudenlaisen osaamisen vahvistumista sekä entisestä poisoppimista. Osaamisen johtamisen tavoitteena on sekä opettajan ammatillisen identiteetin että hänen tekemänsä työn uudistamisen ja päivittämisen mahdollistaminen. 

Kuulimme taannoisessa Johtobuusteri-tapahtumassa OAMK:n ammatillisen erityisopettajan, väitökirjatutkija Sanna Wenströmin mielenkiintoisen alustuksen tästä teemasta.

Positiivisen johtamisen elementit Sanna Wenströmin mukaan:

Wenströmin alustus tuki mainiosti JYMY-porukalla käymäämme Esimies muutostarinan rakentajana -valmennusta (Jamk, aokk, Riikka Michelsson ja Jari Kalavainen). 

Vuorovaikutuksen ja yhteistyön vaade osuu täysin syksyn ja kevään aikana saamiimme aidon dialogisuuden oppeihin. Muita kuviossa esitettyjä positiivisen johtamisen elementtejä käsittelimme myös viimeisessä valmennuspäivässämme. 

Yksilöllisten vahvuuksien huomioiminen mahdollistaa parhaimmillaan kaikkia hyödyttävän työn tuunaamisen tai muotoilun (job crafting, job design). Tiimistä tai organisaatiosta muodostuukin näin parhaimmillaan kuin palapeli, jonka jäsenten osaamiset ja tavoitteet sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan. Siirrytään siis tavoittelemaan itseohjautuvuuden sijaan yhdessä tai joukko-ohjautumista. Tämä mitä luultavimmin edistää myönteisen ilmapiirin muodostumista, työhyvinvointia sekä positiviisten käytänteiden syntymistä ja jakamista.

Kehittäjäesimiesten keskusteluissa nousi, toki varmasti aiheesta, huoli siitä, onko muutosjohtamisen paineissa olevan esimiehen/koulutuspäällikön työn tuunaaminen käytännössä sitä, että "priorisoidaan toimeksiannoista kaikista kiireisimmät ja tärkeimmät"..? Positiivinen johtaminen edellyttää tietysti myös esimiehen mahdollisuutta tuunata työtään mahdollisimman paljon omien vahvuuksien ja itselle voimavaroja tuottavien asioiden varaan.

Vinkkinä työn tuunaamiseen ja oman ajankäytön erilaiseen tarkasteluun voi käyttää mm. linkin takaa löytyvääTyöterveyslaitoksen työn tuunaajan Inspistä-opasta. Humap Consulting Oy on puolestaan luonut ja koonnut monipuolisen työkaluvalikoiman oman ja tiimin yhteisen työajan tarkasteluun. Näitä työkaluja löytyy täältä: https://newwowcrafting-tyonmuotoilu.in.howspace.com/ (edellyttää rekisteröitymisen).

Ajankäytön piirakka työn tuunaamisen työkaluna

Harjoittelimme oman todellisen työnkuvan näkyväksi tekemistä sekä ideaalitilanteen kuvaamista piirtämällä henkilökohtaiset työajankäytön piirakat. 

Ajankäytön piirakka tuo näkyväksi toimijan, tässä tapauksessa ammatillisen koulutuksen koulutuspäällikön työnkuvan, sekä toiveen ideaalista tilanteesta - siitä unelmien työpäivästä tai -viikosta. Piirakan sektorit määriteltiin työn erilaisten substanssien mukaan, esim. henkilöstöasiat, opiskelija-asiat, hallinnolliset tehtävät, kokoukset, kehittämistehtävät jne. 

Ensimmäisenä harjoituksena teimme kaksi piirakkaa: ensimmäisen ilman faktatietoja, mutu-arviolla todellisesta ajankäytöstä eri tyyppisten työtehtävien tekemiseen sekä viereen toisen, omasta mielestä ideaalisesta työn jakautumisesta eri sektoreihin. Poikkeuksetta todellisuudessa oli enemmän hallinnollista ja rutiinityötä kuin ideaalipiirakassa, jossa korostui enemmän henkilöstön kanssa vuorovaikuttaminen ja koulutusalan kehittämistehtävät. Jatkotehtävänä JYMY-kehittäjäesimiehet kirjasivat todellista työajan käyttöään kolmen viikon ajan tehdäkseen näkyväksi oman työnkuvansa sekä itselleen,että vaikkapa kehityskeskustelun työkaluksi ja oman esimiehen arvioitavaksi. 

Esimerkki, todellinen keskimääräinen työajan käyttö

Esimerkki, ideaalimalli työajan jakautumisesta

Kuten jo aiemmin on todettu, tässä ryhmässä työn tuunaamisen mahdollisuuksia ei yleisesti pidetty kovin suurina, lähinnä sen todettiin olevan asioiden ja työtehtävien kiireysjärjestyksen priorisointia.