Tredu-Gradia kehittäjäesimiesten viimeisessä, ja jo 14. kehittäjäesimiesten tapaamisessa kokosimme yhteen koko valmennustaipaleemme keskeisiä teemoja puhumalla valmentavasta johtajuudesta. Työskentelyämme ohjasi ja coachasi tuttuun tapaan Ari Hyyryläinen Jamkista ja KAJO-hankkeesta.
Mitä valmentava johtajuus tarkoittaa?
Valmentava johtaminen tarkoittaa kokonaisvaltaista tapaa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Näin se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä, jossa yksilöiden ja ryhmän potentiaali vapautuu tavoitteen mukaiseen käyttöön. Valmentava johtaminen perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille.
Valmentavan, tai pedagogisen, esimiestyön tavoitteena ei ole olla ratkaisuautomaatti, vaan ”johdettavien”
oman oppimisen ja oivaltamisen mahdollistaminen ja sitä kautta heidän vahvempi
sitoutumisensa ja motivoitumisensa yhteisiin tavoitteisiin. Huomioitavaa on, että
oivallus tarkoittaa tässä kontekstissa aitoa ”valmennettavan” tai ”johdettavan”
omaa oivallusta, ei esimiehen hänelle tai tiimille myymää ajatusta.
Valmentavan johtamisotteen
perustana on keskeneräisyyden sietäminen ja jopa siitä nauttiminen.
Kompleksisessa toimintaympäristössä tekemisen painopiste siirtyykin pois
valmiiksi tulemisesta: projektimainen tavoite-ajattelu, ”mitä”?, siirtyy yhä
enemmän prosessiajatteluun, joka vastaa kysymykseen ”miksi”?
Oheinen oivallinen kuva
havainnollistaa hyvin, mitä valmentava johtajuus edellyttää esimieheltä, tiimiläisiltä ja työyhteisön toimintakulttuurilta:
Työkaluja valmentavaan johtamisotteeseen
Valmentavan otteen omaksuminen edellyttää esimieheltä tietoista oman käyttäytymisen ja johtamistekojen valintaa sekä oman toiminnan reflektointia. Onneksi on myös työkaluja, jotka auttavat oppimaan valmentavan otteen mukaista toimintaa.
- Asennetyökalujen avulla esimies siirtää oman agendan tietoisesti sivuun ja pyrkii aidosti olemaan utelias ja ymmärtämään toista. Asennetyökalu on mm. yksinkertainen, arvostava kysymys: mikä sinua innostaa ja motivoi työssä? Asennetyökalu tarkoittaa myös tietoista taitoa luoda läsnälon tila ja tunne sekä lähtökohtainen usko ja luottamus toisen potentiaaliin ja oppimiskykyyn. Kyse on näin pitkälti positiivisesta ihmiskäsityksestä.
- Kysymystyökalut eli hyvät kysymykset auttavat ymmärtämään tilannetta ja oivaltamaan jotakin uutta. Hyvä kysymys mahdollistaa kuulluksi tulemisen. Hyviä kysymyksiä ovat
- avoimet kysymykset (miten näet tämän tilanteen..)
- syventävät ja tarkentavat kysymykset (kerro lisää, tarkenna tuota)
- arvostavat kysymykset (mikä sinulle on tärkeää, mikä vahvuus sinulla..)
- analyysikysymykset (esim. swot tai +/-)
Joskus asian syventämiseksi ei tarvita uutta kysymystä, vaan työkaluina toimivat hyvin
- palauttaminen; palauta valmennettavan sanat lähes samassa muodossa
- heijastus, ymmärryksen tarkistus; ymmärsinkö oikein, tarkoititko että,,,
- yhteenveto; kuvaile se, miten olet ymmärtänyt kokonaisuuden
- piirtäminen; piirrä tilanne sellaisena kuin sen kuulit, voit pyytää myös "johdettavaa" piirtämään tilanteen paperille
3. Interventiotyökalut, joita ovat
- raamien ja rajojen asettaminen
- ajatuksien haastaminen
- toistuvan kaavan huomaaminen
- puheeksi ottaminen
- ei:n sanominen
- (korjaavan) palautteen antaminen
Valmentava johtamisote edistää tiimimäisen toimintatavan tavoitteellisuutta ja antaa jokaisen loistaa. Esimiehen onkin syytä pohtia, oletko sinä tähti, vai autatko työyhteisössäsi tähtiä syntymään ja kasvamaan?
Harjoitus, voimalliset kysymykset ja arvostava kuuntelu:
Voimalliset kysymykset auttavat
kertojaa ymmärtämään, suhteuttamaan ja analysoimaan työssä eteen tulevia
haasteita ja ongelmia.
Harjoitus tehdään pareittain tai
kolmen hengen ryhmissä. Jokainen on vuorollaan kertojana, muut kuuntelijoina,
ilman kyniä.
Kertoja:
Kuvaile arkityöhösi liittyvää haastetta (Mistä on kyse? Miksi tärkeä? Mikä on haasteen ydin? Mitkä ovat mahdolliset seuraukset? jne.) Kuvaa (yksinpuheluna) tilannettasi kollegoillesi 2 minuuttia.
Kuvaile arkityöhösi liittyvää haastetta (Mistä on kyse? Miksi tärkeä? Mikä on haasteen ydin? Mitkä ovat mahdolliset seuraukset? jne.) Kuvaa (yksinpuheluna) tilannettasi kollegoillesi 2 minuuttia.
Kuuntelijat:
Tehtävänä on keskittyä kuuntelemaan – ilman muistiinpanovälineitä!
Tehtävänä on keskittyä kuuntelemaan – ilman muistiinpanovälineitä!
Kun kertojan tarina on ohitse,
sinulla on 2 minuuttia aikaa tehdä 1-3 voimallista kysymystä. Kirjaa ne
erilliselle paperille. Kun kysymykset ovat valmiina, kuuntelijat lukevat
kysymyksensä ääneen. Kysymysten välillä on hyvä pitää muutaman sekunnin tauko.
Huomaa, että voimalliset
kysymykset eivät ole suljettuja (kyllä/ei -vastaus). Hyviksi kysymyksiksi
harjoituksissamme osoittautuivat esimerkiksi ”mikä olisi pahin tilanne, minkä
tämä ongelma ratkaisemattoman aiheuttaa?”, ”ketkä kaikki tästä tilanteesta
kärsivät?”, ”kenen kanssa voisit ratkoa ongelmaa?”
Kertoja:
Kertojan tehtävänä on tällöin ainoastaan kuunnella. Huom! aiheesta EI käydä jatkokeskusteluja tai lähdetä ratkaisemaan sitä tässä tilanteessa.
Kertojan tehtävänä on tällöin ainoastaan kuunnella. Huom! aiheesta EI käydä jatkokeskusteluja tai lähdetä ratkaisemaan sitä tässä tilanteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti